Minna Canthin päivänä

Katkelma teoksesta Köyhää kansaa (Minna Canth 1886):

Mari ei virkkanut mitään, mutta ikäänkuin vanhaa totuttua tapaa hän tuli heidän luokseen ja kumartuen kätkyen yli, asetti hän lapselle rinnan suuhun. Pari kertaa se veti, väänsi sitten päänsä pois eikä huolinut enempää. Kipua ja vaivaa kasvoissa ilmestyi, uikuttava ääni oli heikko ja käheä.

Canthin teoksissa imetys on köyhien sylilasten joskus ainoaa ravintoa. Esimerkiksi Köyhän kansan Marilla ei ole tarjota sairaalle lapselleen mitään muuta kuin rintaa, mutta annetaan ymmärtää, että nälästä pyörtyilevän äidin rinnasta ei juuri ravintoa heru. Kenties tosiaan ei: lapsi kuolee.

Itse imetystapahtumaa kuvataan asiaankuuluvan luontevana toimenpiteenä:

Lapsi hänen käsivarrellaan kävi levottomaksi. Vaimo pysähtyi, antoi sille rinnan suuhun ja kulki sitten eteenpäin Marin seurassa.