En saanut tarpeekseni hänen katselemisestaan

Kaisa 3x lähetti tämän imetyskuvauksen, jonka alun ja lopun tunnelmat luovat mielenkiintoisen kontrastin...

***

Olin ehtinyt jo viikata vaipat pois pyykkinarulta ja asettaa ne somiin pinoihin hoitopöydän alle, kun vauva alkoi äännellä.

Siirryin kopan äärelle ja katselin vauvan heräämistä. Tiesin jo, että jos en tarjoaisi rintaa hänelle heti, itkisi hän kovasti hätäänsä. Nostin yhäkin uskomattoman kevyeltä tuntuvan lapseni syliini ja istahdin hänen kanssaan sohvalle meille muodostuneeseen nurkkaukseen. Imetystyyny asettui jo kohdalleen eikä tuntunut enää niin valtavan suurelta. Imuote loksahti kerrankin melkein heti kohdalleen, mutta ehdin tuntea vatsaa kouraisevan kovan kivun kun rikkoutunutta rinnanpäätä vihlaisi vauvan uskomattoman kova imu. Hiki nousi pistelevänä kainaloihin ja otsalle kun lapsi ryhtyi imemään ja sai maidon herumaan, ja tottuneesti painoin toista rintaa kuivalla harsolla saadakseni ylimääräisen maitotulvan laantumaan.

Olin varannut sohvalle viereeni lukemista ja kaukosäätimet, mutten malttanut taaskaan ottaa niitä käyttööni. Minulle riitti viihteeksi tummahiuksinen tyttäreni, joka malttoi raotella silmiään vasta kun oli saanut maidon herumaan ja lämmintä makeaa virtasi hänen pikkuruiseen vatsaansa takuuvarmasti. Silloin hän uskalsi tutkiskella minua ja tätä kovaa kevätauringon valaisemaa huonetta, hipihiljaista.
Minä tunsin tyttäreni pehmoisen vartalon lepäämässä käsivarrellani ja hänen tuoksunsa, joka oli niin huumaava ja hykerryttävän suloinen etten ollut sellaista voinut kuvitella olevan olemassakaan ennen hänen syntymäänsä.

En saanut tarpeekseni hänen katselemisestaan. Silkinhienot tummat hiukset päälaella hapsottivat hieman, pienen pieni nyrkki valtavaksi paisuneen rintani päällä oli täydellinen. Hänen tummien silmiensä nurkissa oli hieman unihiekkaa, sieraimet kauniissa miniatyyrinenässä värähtelivät hieman hänen hengityksensä tahdissa. En voinut olla miettimättä olinko minäkin ollut näin kaunis äitini silmissä, oliko äitini äiti tuntenut esikoistaan imettäessään samaa pakahduttavaa ihailua?

Hienoinen pakkaantuneen maidon aiheuttama jomotus rinnassa lieveni samalla kun lapsi alkoi olla kunnolla hereillä. Hän tutki minua tarkasti, ja yllättäen hän päästi rinnanpään valahtamaan suustaan, katsoi minua tiiviisti ja hymyili. Kaksiviikkoinen!

Yhtäkkiä tunsin kuumana ja kovana tunteena sisälläni varmuuden siitä, että jos kukaan koskaan yrittäisikään satuttaa tätä pientä ihmistainta, minä tappaisin hänet paljain käsin. Ja saattaisin jopa nauttia siitä.

Imetyskuvaus: Koiralle kanssa

Iltatoimet on tehty, isi antanut iltapusut ja halit. Tyttö huutelee: "nannua äitiltä!". Sammutan valot tullessani, heitän paidan ja liivit pois. Tyttö hakee unilelun omasta sängystään ja kiipeää viereeni parisänkyyn, touhottaa: "mahtuu tohon äiti, peitto päälle". Minä kellahdan vauvamasuni kanssa kyljelleni, otan hyvän asennon, tyttö veivaa ja vääntää, päätyy kyljellensä viereeni ja kiskoo peittoa päälle, unilelua syliinsä. Masuni saa pari kömpelöä silitystä: "masuvauva pokkii tuolla, mää masuvauvan nannua pikkusen". Tyttö nappaa nännin suuhunsa, korjaa asentoaan hiukan ja rauhoittuu. Tulee hiljaista. Juttelen hiljakseen päivän tapahtumista, nukkumaanmenosta, tyttö silittelee käsivarttani, minä tytön hiuksia. Kuulen kuinka tyttö nielaisee muutaman ison suullisen, maitoa tulee taas. Pitkään hän ei jatka, päästää irti niin että lakanalle valahtaa poskellinen märkää. "Koiralle kanssa", sanoo hän ja pyyhkeäisee nänniä unilelullaan. Pieni ajatustauko, sitten kurkotusta toisen rinnan puoleen. Käännyn niin että tyttö yltää. Tämä on nopea. Muutamia tehokkaita imaisuja ja sitten hän jo päästää irti, on samantien kontillaan menossa omaan sänkyynsä. Matkalla saan pusut ja paijaukset, unilaulua hän aloittaa
itse jo ennenkuin ehdin kylkeä kääntää.

***
Tämän puheliaan imetyskuvauksen (hih) sain spostiini, muita tarinoita voi lukea mm. edellisen merkinnän (http://imetystarinat.blogspot.com/2008/03/2-tehtv-imetystilanteen-kuvaus.html) kommenttilaatikosta.

2. tehtävä: imetystilanteen kuvaus

Aloitetaan varsinainen kirjoittaminen tuttua ja arkistakin tarkasti havainnoiden!

Tehtävänä on kirjoittaa tarkka ja tiivis kuvaus imetystilanteesta. Itse tilanne voi olla millainen ja missä vain, kotona, jossain muualla kuin kotona, pääasia että siinä imetetään. Kuvaa mitä tapahtuu, mitä näkyy, miltä tuntuu. Voit keskittyä kuvaamaan tilannetta vaikka vain yksi aisti kerrallaan tai kaikkia aisteja hyödyntäen. Näkökulma voi olla kenen vain, imettäjän, imetettävän, sivusta seuraajan.

Tekstit joko omaan blogiin ja blogimerkinnän osoite mulle, tänne (kommenttiloodaan) tai mulle suoraan (jos laitat mulle suoraan, kerro myös, haluatko tekstin sivuille näkyviin vaiko vain minun käyttööni).

Kynä - eikun näppis - on vapaa, kaikki saavat osallistua, siis aivan kaikki (myös ne jotka eivät ole ilmoittautuneet aiemmin mukaan) jotka tehtävästä innostuvat!